 |
SOTALAPSEN
ELÄMÄNVAIHEISTA vuorovaikutuksellinen hanke nuorille |
|
Osa Suomen itsenäisyyden 100 v ohjelmaa
Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n tutkiessa
SOTAA LAPSEN NÄKÖKULMASTA JA VAIKUTUSTA JÄLKIPOLVIEN ELÄMÄÄN.
Pertti ja Sirpa kertovat vaiheistaan, ensin Pertin vuoro:
1. PERTIN - SOTALAPSEN KOHTALO |
Pertin sotalapsirekisterikortti Ruotsissa:
Sotalapsikortti Suomessa:
Pertti lähetettiin lentokoneella
Ruotsiin 2,5-vuotiaana. Hilda-äiti oli kuvaillut tuskallista
lähettämistilannetta kahdella sanalla: "...karmea tapahtuma..."
Seuraava kuva on siitä, kun ruotsalainen kasvatusisä Helmer on lähdössä viemään Perttiä kotimatkalle vuoden kuluttua 3,5-vuotiaana, hyvästelemässä kasvatusäiti Svea. He raskain mielin mielin lähettivät Pertin takaisin Suomeen.
Seuraava kuva on siitä, kun ruotsalainen kasvatusisä Helmer on lähdössä viemään Perttiä kotimatkalle vuoden kuluttua 3,5-vuotiaana, hyvästelemässä kasvatusäiti Svea. He raskain mielin mielin lähettivät Pertin takaisin Suomeen.
Pertti oli tuon ikäisenä vuoden aikana
unohtanut suomenkielen, sekä suomalaisen äitinsä ja oli oppinut uuden
ruotsinkielen ja koki omaksi kodikseen Tibron kylässä Svean ja
Helmerin kodin ja sisäisti heidät äidikseen ja isäkseen.
Koitti kotimaahan paluun aika...
Oma Hilda-äiti odotti jännittyneenä ja ilolla Perttiä Suomessa
takaisin. Kun Pertti tuli, hän ei pystynyt hahmottamaan Hildaa
äidikseen eikä heillä ollut yhteistä kieltäkään...ja perhe oli
muutenkin muuttunut...
Helsingin Sanomien haastattelu 13.3.2009:Koitti kotimaahan paluun aika...
Tuohon aikaan ei ollut tietoa eikä
taitoa käsitellä tätä ristiriitaista tilannetta sekä Pertin kannalta,
pienen pojan kyvyttömyydestä kokea äitiä läheiseksi ja omakseen ja
hahmottaa asemaansa 'uudessa' - aikaisemmassa suomalaisessa
perheessään.
Äidillä ei myöskään ollut aikaa, mahdollisuutta käsitellä ja saada ammattiapua Pertin loogisiin reaktioihin, uusi vauva, isommat sisarukset, mies kuollut rintamalla ja maassa sodan jälkeinen pula-aika ym...
Nämä kaikki kohtalot ovat sodan seurauksia monella tasolla yhden perheen kohdalla...
VUOSIKYMMENIÄ MYÖHEMMIN:
Kymmeniä vuosia myöhemmin Pertti aikuisen elämän vaiheissa pystyi terapian myötä hahmottamaan uudelleen lapsuudessa rikkoutuneen perhekuvionsa. On hyvä nähdä, tietää, ymmärtää tapahtumia ja itseään. - Äidin ja Pertin suhdetta ja menetettyjä vuosikymmeniä ei tietenkään voitu elää uudestaan.
Äidillä ei myöskään ollut aikaa, mahdollisuutta käsitellä ja saada ammattiapua Pertin loogisiin reaktioihin, uusi vauva, isommat sisarukset, mies kuollut rintamalla ja maassa sodan jälkeinen pula-aika ym...
Nämä kaikki kohtalot ovat sodan seurauksia monella tasolla yhden perheen kohdalla...
* * *
VUOSIKYMMENIÄ MYÖHEMMIN:
Kymmeniä vuosia myöhemmin Pertti aikuisen elämän vaiheissa pystyi terapian myötä hahmottamaan uudelleen lapsuudessa rikkoutuneen perhekuvionsa. On hyvä nähdä, tietää, ymmärtää tapahtumia ja itseään. - Äidin ja Pertin suhdetta ja menetettyjä vuosikymmeniä ei tietenkään voitu elää uudestaan.
* * *
Seuraavaksi toisenlainen tilanne sotalapsiksi siirretyillä kolmella sisaruksella:
| 3. SIRPAN - SOTALAPSEN KOHTALO |
Pommitusten keskellä Helsingissä
Perhe selvisi pommituksesta, mutta
pommitusten uudelleen kiihtyessä 1942, huoli lapsista kypsytti
vanhemmat vaikeaan päätökseen lähettää lapset Ruotsiin.
Jäähyväiset Helsingin asemalla 8-v, 6-v ja 3-vuotiaille lapsille:
isosisko Seija, isoveli Vesa, pikkusisko Sirpa
"Pitäkää huolta toisistanne!"
* * *
Ruotsin puolelle Haaparantaan, Tukholmaan, Faluniin.
Sijoittaminen perheisiin
Ison siskon nälkälakko takasi veljelle kodin lähellä...
Mutta nuorin sisko unohti jo suomenkielen.
Isosiskolla oli vanhempana selkeä
muistikuva 'oikeasta kotimaasta, kotikielestä'. Siksi hänelle tuotti
tuskaa pikkusiskon ruotsalaistuminen täysin - kotimaa unohtui.
Kotimaasta lähdettäessä isä ja äiti olivat tähdentäneet sisarusten
yhdessä pysymistä,nyt pikkusisko muuttui...
Pikkusiskolla oli hyvä olla ruotsalaisessa kodissa, kiitolliset muistot syntyivät...
Perhealbumikuva Ruotsin äiti ja isä
ja Sirpa
* * *
Siksi kotimaahan paluu oli pienimmälle pelottavaa..
Sirpaa pelotti tulla Suomeen, kun hän oli 3 v aikana ruotsalaistunut,
omaksunut uuden äidinkielen, ruotsalaisen äidin ja isän ja identiteetin
itselleen. "...aivan vieraat ihmiset nyt vastaanottamassa Suomen
satamassa..."
SIRPAN REAKTIOT
Hän reagoi niin voimakkaasti palaamiseen, ettei halunnut puhua Suomea ym. Ja vaikeudet kasvoivat niin, että hänet lähetettiin kesäksi 1947 takaisin Ruotsiin ruotsalaisen äidin ja isän luokse, joita kaipasi.
Ennen koulun alkua oli taas edessä paluu takaisin Suomeen laivalla.
Hän reagoi niin voimakkaasti palaamiseen, ettei halunnut puhua Suomea ym. Ja vaikeudet kasvoivat niin, että hänet lähetettiin kesäksi 1947 takaisin Ruotsiin ruotsalaisen äidin ja isän luokse, joita kaipasi.
Ennen koulun alkua oli taas edessä paluu takaisin Suomeen laivalla.
Seuraava kuva on otettu laivassa paluumatkalla:
Suomessa koulussa kiusattiin ruotsalaisuuden ja sieltä saatujen
kauniiden vaatteiden ym. tähden. Ruotsin äiti oli ammatiltaan hattujen
muotisuunnittelija - modisti.
Kaikesta huolimatta...
Sirpa kertoi, että hän vasta n. 30v iässä hän pääsi sopusointuun
sisimmässään 'kahden äitinsä kanssa', niin että kumpikin
erilaisina olivat hyviä äitejä hänelle.
* * *
Sirpa käymässä kesällä ruotsalaisten vanhempien luona sylissään oma Tero-poikansa.
Ruotsalaiset vanhemmat olisivat halunneet adoptoida Sirpan, mutta hän
on iloinen, että adoptio ei toteutunut - eikä se olisi muuttanut
myöskään mitään näistä elinikäisistä yhteyksistä.
* * *
JÄLKIVIISAUS EI MUUTA TAPAHTUNUTTA - VOIMME OPPIA TULEVAISUUTTA VARTEN
Ihmistä ei voi vahingoittaa se, mitä
hän tietää, mutta se voi vahingoittaa, mitä ei tiedä!
Keskustelkaa ja kootkaa yhdessä ajatuksia, kysymyksiä, tunteita, jotka nousevat mieleen Pertin ja Sirpan sotalapsivuosien kokemuksista ja muistoista vielä aikuisena. Miten ja miksi se vaikutus oli erilainen?
Keskustelkaa ja kootkaa yhdessä ajatuksia, kysymyksiä, tunteita, jotka nousevat mieleen Pertin ja Sirpan sotalapsivuosien kokemuksista ja muistoista vielä aikuisena. Miten ja miksi se vaikutus oli erilainen?
* * *
| Paluu Pääkaupunkiseudun sotaorpojen Suomi 100v hankkeen etusivulle |