SODAN UHKA SYKSYLLÄ 1939:
Sodan uhka alkoi olla yhä suurempi syksyllä 1939. Junilla tuotiin linnoitustöihin ja sodan uhkaan varautumiseen sotilaita ja kalustoa rajan tuntumaan. Rajan läheisyydessä koulut lopetettiin lokakuun alussa ja samoilla junilla vietiin rajan läheisyydestä pois lähes 100 000  suomalaista.  Seudulle jäi vain sen verran siviiliväestöä, jotka tarvittiin sodan varalta työskentelevien sotaväen ym. huoltamiseen sekä kotieläinten ym. hoitamiseen, koska niitä ei ruvettu siirtämään pois, sillä siirrettävälle väestölle annettiin ohjeeksi varautua ja varustautua vain kahden viikon poissaoloon, enempää ei pitänyt ottaa tarvikkeita, vaatetta ym. mukaan.
Virallista lupaa ei ollut palata takaisin rajan lähellä olevalle kotiseudulle, vaikka marraskuu olikin aluksi hiljainen ja melko rauhallinen kuukausi.

TALVISODAN SYTTYMINEN:
Mutta se oli vain vihollisen valmistelua äkilliseen hyökkäykseen 30.11.1939. Silloin vielä rajan läheisyyteen jääneiden siviilien piti lähteä niin nopeasti, että vain päällä olevat vaatteet ja jotain käsimatkatavaraa sai ottaa mukaansa, sillä vihollinen oli tulossa jo rajalla.
Kotieläimet enimmäkseen ammuttiin navettaan, ettei vihollinen voi hyötyä niistä ja määräys oli polttaa rakennukset, jotta vihollinen ei voi majoittua niihin, vaan joutuisi talvea vasten yöpymään taivasalla. - Muutamat eivät kuitenkaan pystyneet sytyttämään kotitalojaan tuleen, vaan ne jäivät vihollisen käsiin.

MOSKOVAN RAUHA / VÄLIRAUHA
Astui voimaan 13.3.1940. Raja vedettiin paljon pidemmälle Suomeen kuin missä taistelujen raja oli, n. 10% Suomen alueesta luovutettiin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle, Karjalankannas mm Viipuri ja Käkisalmi- kaupungit, Laatokan Karjala mm. Sortavalan kaupunki, Sallan–Kuusamon alue, Suomen hallitsema osa Kalastajasaarentoa Petsamosta,
Suomenlahden ulkosaaret: Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari.
Näiltä alueilta piti nopeasti evakuoida asukkaat - yli 400 000 henkeä. Jälleen äkillinen lähtö = vaatteet päällä ja mukana se, mitä kantamaan pystyi.

EVAKKOMATKAN VAARAT
Joskus vihollinen oli lähempänä kuin arvattiin/tiedettiin ja silloin katkesi omalle pihalle. Surullisen kuuluisa on "Hyrsylän mutka" = tuhannet ihmiset jäivät loukkuun Hyrsylän, Ignoilan ja Hautavaaran kyliin. Viranomaiset eivät useista avunpyynnöistä huolimatta suostuneet evakuoimaan Hyrsylän mutkan asukkaita. Neuvostosotilaat ottivat loukkuun jääneet suomalaiset vangeiksi ja veivät vankileireille, joissa kymmeniä ihmisiä menehtyi. Henkiin jääneet pääsivät onneksi rauhan jälkeen takaisin Suomeen.
Ihmisjoukossa oli paljon lapsia, joista osa menehtyi kylmyyteen, ruuan puutteeseen ja sairauksiin. Samoin oli paljon raskaana olevia äitejä, jotka synnyttivät mahdottomissa olosuhteissa matkalla ja osa äideistä ja lapsista menehtyi. Samoin monien vanhusten vähäiset voimat loppuivat matkalla.

RAUTATIEKULJETUKSET
Juna oli paras joukkokuljetusmuoto, maantiet ja autot olivat paljon huonokuntoisempia, hevoskyyti parempi huonoillakin teillä
Junat oli ahdettu niin täyteen kuin mahdollista. Harvat pääsivät henkilövaunuihin, tavaravaunut olivat täynnä ihmisiä. Vihollinen pommitti rautateitä, erityisesti risteysasemia. Silloin juna pysähtyi ja ihmiset suojautuivat ympäröiviin metsiin. Elisenvaaran risteysaseman kautta yritettiin sodan loppuvaiheessa kuljettaa uusia joukko ratkaiseviin taisteluihin lisää.
Siksi 20.6.1944 vihollisen 80 lentokonetta useassa aallossa pommitti asemalle juuttuneita junia, joista yksi oli täynnä evakkoja ja siinä pommituksessa kuoli toistasataa henkeä etupäässä siviilejä.


VASTAANOTTO UUSILLA PAIKKAKUNNILLA
Yleensä evakot sijoittuivat tilapäisesti yksityiskoteihin, harvemmin leireille tai teollisuushalleihin, kouluille, tms. Yleensä kansan yhteinen hätä loi myönteistä mielialaa, mutta monet saivat kokea myös huonoa kohtelua. Ne, joilla oli sukulaisia tai tuttavia eri puolilla Suomea, pyrkivät siirtymään heidän luokseen.
Pakollinen muutto ja sopeutuminen toisenlaisiin olosuhteisiin, toisenlaista kielimurretta puhuvien ja erilaisen heimokulttuurin keskelle asettuminen sai aikaan loputtoman ikävän 'kotiin karjalaan' ja yhdisti myös eri puolille sijoitettuja väestönosia, perustettiin Karjalaisten yhdistyksiä, järjestettiin pitäjäjuhlia ym.


EVAKKOLASTEN MUISTOPUISTO
Suomi 100v - hankkeena perustettiin Lahteen Evakkolasten muistopuisto, johon istutetaan 100 puuta ja jossa paljastettiin muistokivi... Lahdessa Evakkolasten muistopuisto.

Mikäli edellinen linkki ei avaudu, klikkaa tästä Evakkopuisto

Pääkaupunkiseudun sotaorpojen Suomi 100v hankkeen  etusivulle