|
TULEVAA
TOIMINTAA |
AIKAISEMPIA
TAPAHTUMIA
|
JÄSENKIRJEET |
YHTEYSTIEDOT |
|
Yhdeksältä starttasi
Hämebuss Hämeenlinnan Wetterin pysäkiltä. Lehti-ilmoitus oli tuottanut
tulosta, ja lähtijöitä Hauhon Ilorantaan oli nelisenkymmentä. Vaikka
sattui sateinen päivä, niin se ei haitannut, olihan syksyinen ruska
komeimmillaan.
 Ohjelma pdf-tiedostona  Kuva Marianne Nylund Ystävällinen vastaanotto Ilorannassa, vanha isäntäpari Leena ja Mikko olivat meitä vastassa ja johdattivat monipuoliseen aamupalapöytään.  Kuva Lauri Lehtinen  Kuva Lauri Lehtinen Leena Haavisto kertoi
sukunsa pitkän Ilorannan historian 1920 luvulta
asti. Hämeessä kuvattiin aikoinaan 30-, - 50-luvuilla runsaasti
Suomi-Filmejä, joiden tekijät tarvitsivat majoitusta. Ilorannan
täysihoitola- toiminta sai alkunsa tästä tarpeesta.
Sotaorpojen tuki-hankkeen kehittämispäällikkö Marianne Nylund oli suunnitellut päivän ohjelman.  Kuva Marianne Nylund Kuuntelimme
podcastilta ”Sotaorvon tarinan”, ja jonka pohjalta keskusteltiin
lapsuusajan omista kokemuksista. Keskustelu toi esiin oman elämän syviä
tuntoja.
Ilorannan toimintaa
neljättä polvea jatkava Samu oli valmistanut meille herkullisen
juhlalounaan, oli salaattia, savumuikkuja, kotijuustoa,
kaalikääryleitä, herkullista sienikastiketta, ja jälkiruokana ihanaa
metsämansikka vispipuuroa, vain muutamia mainitakseni.
 Kuva Marianne Nylund Aterian jälkeen talon vanha isäntä hyvänä kuoromiehenä halusi laulattaa meitä. Ryhmämme jaettiin kahtia: - osa lähti voimistelusaliin tutustuman taichi-voimisteluun, Anna- Mari Lehtoahon ohjauksella - osa jäi laulamaan sota-ajan lauluja.  Kuva Marianne Nylund Anna- Mari Lehtoaho Moni tutustui taichiin ensikertaa. ”Tämä oli verkkaisaa ja lempeää liikuntaa, tätä voisi myöhemminkin harjoittaa”.  Kuva Marianne Nylund  Kuva Lauri Lehtinen Marianne Nylund kerää loppupalautteita. Joimme vielä
lähtökahvit ennen neljää ja kirjoitimme palautteen ja kiitokset
Mariannelle. Bussissa moni muisteli, että olipa ihana päivä
Ilorannassa, joka monelle yksinäiselle sotaorvolle oli erittäin arvokas.
* * * Tekstit Maija Jaakkola |