logokuva

Logo Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n hanke
SOTA LAPSEN NÄKÖKULMASTA JA VAIKUTUS JÄLKIPOLVIEN ELÄMÄÄN
Logo
valmistuu osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.


100 VUOTTA SITTEN  LAPSET SODASSA:



HENNALAN VANKILEIRILLÄ LAHDESSA TOUKOKUUSSA 1918:

- Ammuttiin 218 naista ilman oikeudenkäyntiä ja heistä nuorimmat olivat 14-vuotiaita.
- Leirillä ei ollut virallisesti lapsia mutta useissa kuvissa oli heitä. Kuolleita lapsia ei saanut haudata leirin alueelle, siksi heitä oli pinottu kasarmin käytävälle ja vintille.

Lapin yliopistossa 4.4.2016 tarkastetussa YTM Marjo Liukkosen lisensiaattitutkimuksessa "Hennalan naismurhat 1918" on kerrottu lisää...
Marjo Liukkosella on meneillään väitöskirjatutkimus.

Lectio Praecursoria artikkeli tästä aiheesta ENNEN JA NYT -lehden arkistossa.



VAPAUSSODASSA 1917-1918:

- Oli vankileireillä ja tuomittiin okeuksissa suuri määrä lapsia, joiden kohtaloa ei ole koskaan aikaisemmin tutkittu.
- VTM Tuulikki Pekkalainen on selvittänyt kortistoista 15v ikäisten ja sitä nuorempien lähes 2000 lapsen kohtalot leireillä, oikeudessa, kadonneina, punaisten, valkoisten ja 'muiden' lasten kohdalta.
- Koko aineisto on julkaistu kirjana: "Lapset sodassa 1918" TAMMI ISBN 978-95131-6939-8

- VTM Tuulikki Pekkalainen 76v, valmistelee Helsingin yliopistossa oikeushistoriaan väitöskirjaa lapsista valtiorikosoikeudessa.



MIKSI TÄRKEÄTÄ:

- Edellä linkitetyt tutkimukset 100 v sitten itsenäisen maamme historian alkuajoilta ovat aikaisemmin tutkimatonta ja vaiettua aineistoa. Tosiasioiden selvittäminen, tutkiminen yliopiston tasolla on tarpeellista, jotta 'isänmaamme koko kuva' on meidän tiedossamme.
- Vain sillä tavalla 10v v Suomi voi tehdä työtä hyvän tulevaisuuden puolesta seuraavaa itsenäisyyden vuosisataa varten.
- On sanottu syvä viisaus: "Ihmistä ei voi vahingoittaa se, mitä hän tietää, mutta se mitä hän ei tiedä, voi vahingoittaa häntä."

- 1917-1918 lasten historia on hiljaisten historiaa, josta historian kirjoituksessa ei ole kerrottu. Heidän lyhyt elämänsä on osa maamme lasten surullisia vaiheita sodan jaloissa ja tarvitsee tulla avatuksi ja ansaitsee muistamisemme. Vain sillä tavalla heidän lyhyt elämänsä ei ole ollut turha, vaan vaikuttaa jälkipolvien elämään  ja ohjaa maamme kehitystä parempaan suuntaan.
- Samalla me osallistumme kantamaan yhdessä sitä murhetta, minkä heidän kuolemansa on tuonut läheisten, omaisten, perheiden ja sukujen historiaan.
- Rakel Liehu sanoo: "Ihmisen murhe on yhteinen."


Paluu hankkeen ETUSIVULLE

suomifinland100.fi - sivustolle

* * *

logo
Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n kotisivulle

www.sotaorvot.fi - etusivulle