ALLA OLEVAA AINEISTOA VOI KÄSITELLÄ LUOKKA-ASTEEN MUKAAN:
- poimien vain ratkaisevat käännekohdat - ajat, tapahtumat - halutut VAIHE-numerot
- tarpeen mukaan laajentaen, yksityiskohtaisemmin edeten
- VAIHE - numerointi ja OTSIKOINTI helpottavat tapahtumien selaamista


1. tammikuuta 1918:   VENÄJÄN VALLANKUMOUS JA SUOMEN ITSENÄISYYSJULISTUS
Vuosi 1918 alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa. Venäjällä oli ollut maaliskuussa bolshevikkivallankumous ja keisarillinen valta oli loppunut.
- Marraskuussa oli ollut Suomen yleislakko parempien elinolosuhteiden vuoksi, elintarviketilanne oli muuttumassa katastrofaaliseksi ja talous romahtanut.
- Ratkaisemattomia parannuksia odotettiin, 8 tunnin työaikalaki, verotusuudistus, torpparilaki ym.
- Suuressa maailmassa maailmansota jatkuu ja Venäjä luisuu kohti sisällissotaa.
- Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli vuoden 1917 viimeisinä hetkinä tunnustanut Suomen itsenäisyyden ja Venäjän aikaisemmat järjestys- ja hallintovalta/viranhaltijat oli vedetty pois Suomesta.
- Vastaitsenäistyneellä Suomella ei tammikuussa 1918 ollut omaa armeijaa tai poliisivoimia.
- Valtatyhjiötä täyttivät sekä suojeluskunnat että vasemmiston järjestyskaartit, yhteensä yli 500 kpl ja ne varustautuivat kiireesti.
- Jo marraskuun yleislakon aikana oli ollut kaartien ja suojeluskunnan välillä yhteenottoja ja 30 henkeä oli kuollut lakon levottomuuksissa.

4.tammikuuta 1918:   SUOMEN ITSENÄISYYDEN TUNNUSTAMISIA
- Venäjän työläis- ja sotilasneuvostojen keskuskomitea vahvistaa Suomen itsenäisyyden tunnustamisen. Heti tämän jälkeen tunnustus saadaan Ruotsilta ja Ranskalta.  Seuraavien päivien aikana Saksa, muut Pohjoismaat sekä useat eurooppalaiset valtiot tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

6.–9. tammikuuta 1918:   JÄRJESTYSKAARTISTA PUNAKAARTIKSI
Vallankumousta vaativa Helsingin työväen järjestyskaarti irtautuu keskusorganisaatiosta ja julistautuu punakaartiksi. 8. päivänä se valtaa itselleen entisen kenraalikuvernöörin palatsin, jota aletaan Pietarin esimerkin mukaisesti kutsua "Smolnaksi". Seuraavana päivänä punakaarti ottaa yhteen Sipoon suojeluskunnan kanssa.

7. tammikuuta 1918:    UHKAAVA ELINTARVIKEPULA
Yleinen elintarviketarkastus alkaa. Viranomaisten tavoitteena on saada tarkka kuva suomalaisten elintarvikevarastoista. Kansakunnan yhteisistä varastoista puuttuu usean kuukauden ruokavarat ja etenkin 1,4 miljoonaa elintarvikekorttien varassa elänyttä suomalaista uhkaa kevättalvella nälänhätä. Seuraavina päivinä käy ilmi, ettei  yhteiskuntaryhmien keskinäinen luottamus enää riitä yleiseen varastojen tarkastamiseen. Operaatio epäonnistuu monilla paikkakunnilla.


VAIHE 5
8. tammikuuta 1918:   ELÄKÖÖN SUOMI
Eduskunta kokoontuu vuoden ensimmäiseen täysistuntoon ja saa senaatilta tiedonannon ulkovaltojen antamista tunnustuksista itsenäisyydelle. Svinhufvud toteaa Suomen olevan nyt riippumaton ja puolueeton valtio. Eduskunnan puhemiehen kiitospuheen jälkeen eduskunta nostattaa kolminkertaisen eläköön-huudon itsenäisyyden tunnustaneille kansakunnille sekä "raikkaan eläköön-huudon" vapaalle Suomelle.


VAIHE 6
12.tammikuuta 1918:   JÄRJESTYSVALLAN LUOMINEN
Kiivaiden keskustelujen jälkeen eduskunta päättää äänin 97-85 oikeuttaa senaatin "lujan järjestysvallan luomiseen". Anarkiaan ja vastakkainasetteluun sortuneella kansakunnalla ei ollut omaa armeijaa eikä yleisesti tunnustettua poliisijärjestelmää. Kysymys järjestysvallasta on tulenarka, sillä työväestö epäilee senaatin toimien olevan suunnattuja järjestyskaarteja vastaan.


VAIHE 7
13. tammikuuta 1918:   KAKSI ITSENÄISYYDEN JUHLAA
Suomen itsenäisyyden tunnustamisen virallinen pääjuhla järjestetään Kansallisteatterissa. Valtiovallan edustajien lisäksi juhlayleisössä on politiikan, tieteen ja kulttuurin merkkihenkilöitä sekä pääkaupungin asukkaita. Myös keskeiset naapurimaat ja suurvallat lähettivät edustajansa paikalle.
Työväen edustajat eivät juhlaan osallistu, vaan pääkaupungin työväestö järjestää oman juhlansa muutamaa päivää myöhemmin. Kansallisteatterin juhlan tunnelma oli yhtä aikaa harras ja riehakas – Suomen itsenäistyminen oli viimein toteutumassa!


VAIHE 8
16. tammikuuta 1918:   HALLITUKSEN JOUKOT
Senaatti antaa sotilaskomitealle valtuudet järjestää suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Edellisenä päivänä komitean puheenjohtajaksi valittu Mannerheim valtuutetaan joukkojen ylipäälliköksi. Pari päivää myöhemmin sotilaskomitea siirtyy Helsingistä Vaasaan.


VAIHE 9
19. tammikuuta 1918:   JÄÄKÄRIT
Helsingin yliopiston lukukauden avajaisjuhlasta muodostuu jääkäriliikkeen ja Saksan kiitosjuhla, jossa akateeminen sivistyneistö juhli jääkäreitä itsenäisyyden takuumiehinä. Ohjelmaan kuului myös Sibeliuksen Jääkärien marssin kotimaan kantaesitys. Juhlaliputuksessa ovat rinnakkain Suomen leijonalippu, ylioppilasjärjestöjen liput sekä jääkärien lippu.


VAIHE 10
17.–24. tammikuuta 1918:  VÄKIVALTAISUUDEN ALKUJA
Tammikuun puolivälin jälkeen nähdään monin paikoin kahakoita ja yhteenottoja, jotka liittyvät erityisesti eri osapuolien yrityksiin saada joukkojaan aseistettua. Viipurissa tilanne eskaloituu jo sodan partaalle. Myös kaupungin venäläiset varuskunnat osallistuvat tapahtumiin. Tapahtumat kiihdyttävät tunteita koko maassa ja molempien ryhmien lehdissä syytetään vastapuolta väkivaltaisuuksien aloittamisesta. Senaatti ja venäläiset pyrkivät vielä etsimään ratkaisua neuvottelujen kautta.


VAIHE 11
21.–26. tammikuuta 1918:   VENÄLÄISTEN ASEISTA RIISUMINEN
Paikalliset suojeluskunnat ryhtyvät eri puolilla Karjalaa ja Pohjanmaata omatoimisesti riisumaan alueensa venäläisiä varuskuntia aseista sekä sabotoimaan liikenneyhteyksiä apujoukkojen lähettämisen estämiseksi. Samalla senaatin edustajat käyvät Helsingissä neuvotteluja venäläisten aluekomitean kanssa. Neuvottelujen jälkeen venäläiset ilmoittavat 26.1. joukkojensa pysyvän puolueettomina.


VAIHE 12
25. tammikuuta 1918:  SUOJELUSKUNNAT JA HALLITUS
Yhteenottojen levitessä senaatti julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi.


VAIHE 13
26. tammikuuta 1918:   KAARTIEN YHDISTYMINEN
Vallankumoushuhujen kiihtyessä senaattorit Frey, Pehkonen ja Renvall poistuvat Helsingistä iltajunalla ja suuntaavat Vaasaan. Samalla pääkaupungin suojeluskuntalaiset saavat käskyn poistua kaupungista ennen väkivaltaisuuksien alkamista. Illalla Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyvät Suomen punaiseksi kaartiksi, jonka ylipäälliköksi nimitetään Eero Haapalainen. Yöllä työväentalon torniin nousee punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.


VAIHE 14
27. tammikuuta 1918:   VALLANKUMOUSTA
Helsingissä julkaistaan vallankumousjulistuksia ja kaupunki on täynnä huhuja. Vallankumouksen aloitus kuitenkin viivästyy ja toiminta käynnistyy vasta myöhään yöllä. Vangittaviksi julistetut senaattorit ja muut porvarillisten puolueiden johtohahmot ehtivät piiloutumaan. Samaan aikaan punaisten odottama asejuna lähtee Pietarista kohti Suomea.


VAIHE 15
27.–31. tammikuuta 1918:   SUOJELUSKUNNAT POHJANMAALLA
Mannerheimin johtamat suojeluskunnat aloittavat 27.1. illalla venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Kuukauden loppuun mennessä keskeiset varuskuntapaikkakunnat ovat suojeluskuntien hallussa. Paikoin sotilaiden aseistariisuminen tapahtuu lähes verettömästi, mutta muun muassa Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa kaatuneita tulee molemmin puolin. Varuskuntien antautuminen turvaa muodostumassa olleen valkoisen Suomen selustan ja samalla suojeluskuntien krooninen pula aseista helpottaa hieman.


VAIHE 16
8. tammikuuta 1918:   HELSINKI PUNAISTEN PÄÄKAUPUNGIKSI
Punakaarti ottaa Helsingin haltuunsa ja siitä tulee punaisen Suomen pääkaupunki. Punaisten hallitukseksi asetetaan kansanvaltuuskunta, pääkaupunkiin julistetaan yleislakko ja porvarillisten lehtien julkaiseminen kielletään.


VAIHE 17
28.–29. tammikuuta 1918:   VASTAKOHDAT KÄRJISTYVÄT - UUTTA HALLINTOA
Porvarilliset puolueet julkaisevat yhteisen vetoomuksen, jossa sosiaalidemokraattien todetaan nousseen väkivalloin vastustamaan laillista hallitusvaltaa. Kansalaisia vaaditaan noudattamaan laillisen hallitusvallan edustajien käskyjä. Samalla senaatti kehottaa punaisten alueelle jääneitä virkamiehiä ryhtymään lakkoon ja virkamiesyhdistykset yhtyvät kehotukseen. Virkamieslakko toteutuukin lähes täydellisenä, mikä pakottaa punaiset käyttämään valtavasti voimavarojaan valtion- ja paikallishallinnon uudelleenrakentamiseen.


VAIHE 18
31. tammikuuta 1918:   VAASA VALKOISTEN PÄÄKAUPUNGIKSI
Helsingistä vallankumouksen alta Vaasaan siirtyneet senaattorit Alexander Frey, E. Y. Pehkonen sekä Heikki Renvall ja muita reittejä paikalle saapunut Juhani Arajärvi muodostavat ns. Vaasan senaatin. Punaisten pyrkimykset vallan kaappaamisesta senaatin vangitsemisella oli olivat näin epäonnistuneet. Vaasasta tuli valkoisen Suomen pääkaupunki. Myöhemmin myös Svinhufvud ja Jalmar Castrén liittyvät Vaasan senaatin riveihin.

                                          TAISTELU RAHOISTA
Alkavan sodan osapuolet tarvitsevat kipeästi varoja sodankäymiseen. Punaiset ottavat Suomen pankin haltuunsa ja tekevät siitä yksityispankkien mentyä lakkoon myös punaisen Suomen rahaliikennettä hoitavan rahalaitoksen. Pankin kultavarat olivat Kuopiossa, joten ne jäivät Vaasan senaatin haltuun. Sodan aikana molemmat osapuolet joutuivat painattamaan rahaa ja maksusitoumuksia. Samalla ne  julkaisivat yleisölle varoituksia, joissa vastapuolen rahat ja maksusitoumukset julistettiin arvottomiksi.


VAIHE 19
27.tammikuuta – 27.helmikuuta 1918:   RINTAMALINJAT MUODOSTUVAT
Sodan rintamalinjat syntyvät vähitellen ensimmäisten viikkojen aikana. Molemmin puolin joukkojen järjestelyt ja aseistaminen ovat sodan syttyessä pahasti kesken, joten ensimmäisten päivien aikana toiminta on paikallista ja haparoivaa. Ensimmäisessä vaiheessa molemmat osapuolet pyrkivät ottamaan haltuun keskeisiä liikenteen solmukohtia sekä varmistamaan oman alueensa hallinnan. Rintamalinja muodostuu vähitellen linjan  Pori-Tampere-Heinola -Mikkeli-Lappeenranta-Viipuri pohjoispuolella.
Helmikuun aikana rintaman selustaan jääneiden vastapuolen joukkojen vastarinta kukistetaan.

Ensimmäisen vaiheen viimeisinä taisteluina voidaan pitää punaisen Varkauden kukistumista 21.2.1918 ja Länsi-Uudenmaan taistelujen päättymistä suojeluskuntien antautumiseen 27.2.1918.
Kahakointi alkaa muuttua sodankäynniksi, paikoin taisteluihin osallistuu kerrallaan jo toista tuhatta miestä ja tappiotkin lasketaan kymmenissä hengissä. Sankarihautausmaat alkavat täyttyä. Selustan puhdistamisen yhteydessä sotavankien määrä alkaa kasvaa ja paikoin vangittuihin kohdistetaan julmaa terroria. Muun muassa Suinilan ja Varkauden terroriteot kiihdyttävät tunteita entisestään.


VAIHE 20
1. helmikuuta 1918:   VALLANKUMOUSOIKEUS
Kansanvaltuuskunta antaa väliaikaisen lain vallankumousoikeuksien perustamisesta. Vallankumousoikeudet asetetaan kuntakohtaisesti ja niiden jäsenet valitaan järjestäytyneestä työväestöstä. Vallankumousylioikeus aloittaa toimintansa Helsingissä 21.2.


VAIHE 21
5. helmikuuta 1918:   SENAATIN PJ:N PAKOYRITYS
Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud yrittää paeta Helsingistä lentokoneella, mutta tekninen vika pakottaa koneen palaamaan Hermannin rantaniityn lentoasemalle.


VAIHE 22
9. helmikuuta 1918:   TIEDOTUSVÄLINE SOTAA
Molemmat sotivat osapuolet kieltävät vastapuolta tukevien tiedotusvälineiden toiminnan alueellaan. Vastavetona etenkin valkoiset ryhtyvät julkaisemaan maanalaisia tiedotuslehtiä, joista kuuluisin on Helsingissä julkaistu Vapaa Sana - Fria Ord. Sen ensimmäinen numero julkaistaan 9.2.1918.


VAIHE 23
10. helmikuuta 1918:   RAUHANNEUVOTTELUJA EUROOPASSA
Keskusvaltojen ja Venäjän rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa katkeavat tuloksettomina, kun bolsevikit pitävät Saksan vaatimuksia liian kovina.


VAIHE 24
11. helmikuuta 1918:   TEOLLISUUSLAITOKSIA TYÖVÄESTÖLLE
Kansanvaltuuskunta päättää ryhtyä käynnistämään sellaisia teollisuuslaitoksia, joiden omistajat ovat julistaneet työsulun. Päätös ei suoraan koskenut teollisuuslaitoksien omistussuhteita, mutta siirsi päätösvallan toiminnasta työväestölle.


VAIHE 25
14. helmikuuta 1918:   PUNAISEN SUOMEN EDUSKUNTA
Työväen pääneuvosto eli punaisen Suomen eduskunta kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa. Pääneuvoston edustajapaikat on jaettu puolueen, kaartin ja ammattiyhdistysliikkeen kesken.

                                       LISÄÄ JÄÄKÄREITÄ
Jääkäreiden 950 miehen suuruista pääjoukkoa kuljettavat laivat lähtevät Libausta kohti Suomea.


VAIHE 26
15. helmikuuta 1918:   RUOTSIN LAIVASTO AHVENANMAALLA
Ruotsin laivaston aluksia saapuu Ahvenanmaalle ilmoittaen tehtäväkseen siviilien suojelemisen. Seuraavien päivien aikana saarien hallinnasta taistellaan ja neuvotellaan venäläisten, valkoisten, punaisten sekä ruotsalaisten kesken. Maaliskuun alkuun mennessä saariryhmä on kokonaisuudessaan ruotsalaisten hallussa.


VAIHE 27
18. helmikuuta 1918:   SAKSALAISTEN ITÄRINTAMA
Saksa aloittaa uudelleen hyökkäysoperaatiot maailmansodan itärintamalla. Joukot etenevät syvälle Ukrainaan sekä Baltian kautta kohti Pietaria. Viron alueen saksalaiset saavat haltuunsa helmikuun loppuun mennessä. Saksalaisten eteneminen aiheuttaa uuden uhkan niin Helsingin kuin Pietarinkin vallankumoushallituksille.
Jääkärien etujoukko, kaikkiaan 85 miestä, saapuu Vaasaan.

                                        VALKOISTEN KUTSUNNAT
Vaasan senaatti antaa julistuksen yleisestä asevelvollisuudesta. Julistus pohjautuu vuoden 1878 asevelvollisuuslakiin. Kutsunnat alkavat 25.2. ja niihin kutsutaan kaikki vuoden 1917 loppuun mennessä 21-40 vuotta täyttäneet miehet.


VAIHE 28
21.helmikuuta – 5.maaliskuuta 1918:   MOLEMMAT HYÖKKÄÄVÄT
Punaiset käynnistävät yleishyökkäyksen kaikilla rintamilla. Vaapaehtoisuuteen perustunut ja heikosti koulutettu punakaarti ei sovellu hyökkäyssodankäyntiin, joten operaation tulokset jäävät vaisuiksi. Vastaavasti myös valkoisten vastahyökkäykset päättyvät laihoin tuloksin.


VAIHE 29
1. helmikuuta 1918:   SAKSALAISTEN VALMISTELUT
Saksalaiset ilmoittavat senaatin Berliinin asianhoitajalle Edvard Hjeltille suostuneensa suomalaisten avunpyyntöön. Itämeren divisioonan perustamiskäsky annetaan seuraavana päivänä ja joukkoja ryhdytään kokoamaan Danzigiin (Gdansk). Päätös retkikunnan lähettämisestä tehdään 25.2.


VAIHE 30
24. helmikuuta 1918:   SAKSALAISET VALTAAVAT TALLINNAN
Viron maapäivät julistavat maan itsenäiseksi, mutta saksalaiset valtaavat Tallinnan seuraavana päivänä.


VAIHE 31
25. helmikuuta 1918:   JÄÄKÄRIT VAASAAN
Jääkäreiden pääjoukko saapuu Vaasaan. Seuraavana päivänä järjestetään suuri paraati, jonka vastaanottaa kenraali Mannerheim. Vaasan senaatin tervehdyksen esittää Heikki Renvall. Paraati on jääkäripataljoonan viimeinen yhteinen esiintyminen. Tämän jälkeen jääkärit hajautetaan valkoisen armeijan joukkoihin.


VAIHE 32
25. helmikuuta 1918:   PAKO VIROSTA
Helsinkiin alkaa saapua Virosta pakenevia laivasto-osastoja ja siviilejä.


VAIHE 33
25.–27. helmikuuta 1918:   MOLEMMIN PUOLISTA TERRORIA
Molempien osapuolien johtajat pyrkivät hillitsemään terroria. Valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim antaa vangittujen punaisten kohtelusta 25.2. määräyksen, jolla pyritään estämään kenttäoikeuksien summittaisia kuolemantuomioita.
Samalla hän antaa kuitenkin myös "ammutaan paikalla" -sanoista tunnetun käskyn rintaman takana tavattujen punaisten kohtelusta.
27.2. punaisten johto antaa puolestaan julistuksen "julmuuksia vastaan", jolla pyritään hillitsemään kaartien väkivallantekoja. Käytännössä toimenpiteet eivät sanottavasti hillitse kummankaan osapuolen terroria.


VAIHE 34
1. maaliskuuta 1918:   PUNAISEN SUOMEN JA VENÄJÄN VALTIOSOPIMUS
Kansanvaltuuskunta ja bolševikit allekirjoittavat Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen, jossa määritellään valtioiden rajat ja suhteet. Pari päivää myöhemmin Senaatintorilla järjestetään suuri kansalaiskokous sopimuksen juhlistamiseksi.


VAIHE 35
3. maaliskuuta 1918:   VENÄJÄN VEDETTÄVÄ JOUKKONSA POIS
Bolševikkien Venäjä joutuu sotilaallisen romahduksen uhatessa suostumaan Saksan antamiin rauhanehtoihin. Rauhansopimus allekirjoitetaan Brest-Litovskissa 3.3.1918. Sopimuksessa venäläiset luopuvat imperiumin läntisistä alueista ja sitoutuvat vetämään joukkonsa Suomesta.

                                        SVINHUFVUD JA CASTREN VAASAAN
Helsingin valkokaarti onnistuu kaappaamaan jäänmurtaja Tarmon. Samalla senaatin puhemies Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pääsevät pakenemaan punaisesta Helsingistä. Kaapattu alus viedään saksalaisten hallussa olleeseen Tallinnaan, josta senaattorien matka jatkuu Saksan kautta Vaasaan.


VAIHE 36
5. maaliskuuta 1918:   RUOTSALAISET POIS AHVENANMAALTA  
Saksalaiset sotalaivat saapuvat Ahvenanmaalle. Eckerössä käydyissä Saksan ja Ruotsin neuvotteluissa saksalaiset saavat ruotsalaisilta sitoumuksen olla puuttumatta saksalaisten joukkojen toimintaan Ahvenanmaalla. Pian ruotsalaiset ryhtyvät vetämään joukkojaan saarilta.


VAIHE 37
7. maaliskuuta 1918:   SUOMEN JA SAKSAN RAUHANSOPIMUS
Suomen ja Saksan rauhansopimus lisäosineen allekirjoitetaan Berliinissä. Sopimus tuo Suomelle Saksan tuen, mutta samalla Suomi käytännössä siirtyy Saksan etupiiriin ja holhoukseen.


VAIHE 38
8.–23. maaliskuuta 1918:   HEINOLA PUNAISILLE
Punaiset ryhtyvät uuteen yleishyökkäykseen. Verrattain suurista joukkojen keskittämisistä ja panssarijunien aktiivisesta tuesta huolimatta läpimurtoja ei suuressa mittakaavassa nähdä. Ainoastaan taistelu Heinolasta päättyy punaisten voittoon.


VAIHE 39
9. maaliskuuta 1918:   YMPÄRYSVALLAT MUURMANSKISSA
Amiraali Kempin johtaman englantilaisen laivasto-osaston merijalkaväki nousee maihin Murmanskin satamassa. Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukana maailmansodan itärintaman taistelut ovat päättyneet, joten ympärysvallat pyrkivät vahvistamaan läsnäoloaan Venäjällä.


VAIHE 40
12. maaliskuuta 1918:    VALKOISTEN HYÖKKÄYS TAMPEREELLE
Valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim antaa käskyn suurhyökkäyksestä kohti Tamperetta. Tavoitteena on ratkaista sota ennen saksalaisten mahdollista maihinnousua. Operaatio alkaa 15.3. Aluksi suunnitelmana on saartaa ja tuhota punaisten joukot Tampereen pohjoispuolella, mutta punaiset onnistuvat perääntymään kaupunkiin. Näin ratkaisutaistelu siirtyy Tampereelle, jonka saarros valmistuu kymmenen päivää operaation alkamisen jälkeen.


VAIHE 41
12. maaliskuuta 1918:   VENÄLÄISTEN LAIVAT POIS HELSINGISTÄ
Venäjän Itämerenlaivasto alkaa siirtää laivojaan Helsingistä Kronstadtiin. Viimeiset laivat pakenevat kaupungista vasta huhtikuussa juuri ennen saksalaisten saapumista.


VAIHE 42
20. maaliskuuta 1918:   PUNAKAARTIN PÄÄLLIKÖN VAIHDOS
Eero Haapalainen erotetaan punakaartin ylipäällikön tehtävistä. Tilalle asetetaan kolmihenkinen johtoryhmä, johon kuuluvat Adolf  Taimi, Evert Eloranta ja Eino Rahja.


VAIHE 43
21. maaliskuuta 1918:   SAKSALAISET LÄNSIRINTAMALLA    
Maailmansodassa saksalaiset aloittavat itärintamalta siirretyillä joukoilla vahvistetuin voimin suurhyökkäyksien sarjan länsirintamalla. Tavoitteena on ratkaista sota ennenkuin Yhdysvaltain joukkojen saapuminen mantereelle muuttaa voimasuhteita ratkaisevasti. Saksalaiset etenevät seuraavien viikkojen aikana usealla rintamalohkolla, mutta läpimurto jää saavuttamatta.
  ovi-

VAIHE 44
24. maaliskuuta 1918:   VALKOISET VALTAAVAT LEMPÄÄLÄN
Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud saapuu Vaasaan.
Valkoiset valtaavat Lempäälän ja saavat näin katkaistua Tampereen yhteydet etelään. Saartorengas kiristyy täydelliseksi 26.3. mennessä.


VAIHE 45
25.–28.maaliskuuta 1918:   TAISTELUT TAMPEREESTA JATKUVAT
Valkoisten alkuperäinen tavoite vallata Tampere 25.3. tyrehtyy punaisten voimakkaaseen vastarintaan ja hyökkäysjoukkojen kulumiseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta säästää asevelvollisuusjoukkoja myöhempiin taisteluihin joudutaan luopumaan. Näin Kalevankankaan taisteluun lähetetään asevelvollisten 2. jääkärirykmentti ja vapaaehtoisista koottu Ruotsalainen prikaati.
Taistelu osoittautuu yhdeksi sodan verisimmistä. Valkoiset onnistuvat etenemään, mutta läpimurto jää puuttumaan. Verinen kiirastorstai aiheuttaa molemmille puolille suuria miehistötappioita ja valkoisen armeijan hyökkäys pysähtyy viideksi päiväksi.


VAIHE 46
30. maaliskuuta 1918:   VENÄJÄLTÄ VILJAJUNA HELSINKIIN
Punaisen Suomen pääkaupungissa juhlitaan ensimmäisen viljajunan saapumista. Bolševikkihallitus oli luvannut punaisille viljaa, jos nämä pystyisivät itse järjestämään kuljetukset. Venäjälle oli lähetetty useampia junia, mutta retkikunnat olivat kohdanneet lukuisia vastoinkäymisiä. Elintarvikepula oli pääkaupungissa kärjistymässä nälänhädäksi, joten ensimmäinen viljajuna sai juhlavastaanoton.

                                        VALKOISET SAARTAVAT TAMPEREEN
Eino Rahjan johtamat punaiset aloittavat hyökkäyksen Lempäälässä Tampereen saarroksen purkamiseksi. Taistelut jatkuvat päivien ajan, mutta valkoisten saartorengas kestää.


VAIHE 47
1. huhtikuuta 1918:   SAKSALAISET LÄHTEVÄT SUOMEEN
Saksan Itämeren divisioonan kuljetuslaivat lähtevät Danzigista kohti Suomea.


VAIHE 48
2. huhtikuuta 1918:   PUNAISET VELVOITTAVAT TYÖHÖN
Kansanvaltuuskunta antaa lain yleisestä työvelvollisuudesta. Sen avulla punaiset viranomaiset ja kaarti voivat käyttää pakkokeinoja mm. lakkoilevia virkamiehiä kohtaan.


VAIHE 49
3.–6.huhtikuuta 1918:   VALKOISET VALTAAVAT TAMPEREEN
Valkoiset kukistavat ankarien taistelujen jälkeen Punaisen Tampereen. Kovasta vastarinnasta huolimatta punakaarti ei lopulta kykene torjumaan eri suunnista tullutta hyökkäystä. Tampeeren keskustan valkoiset saavat haltuunsa 5.4. ja viimeiset punaiset antautuvat Pispalassa seuraavana aamuna.

                                        2 000 VAINAJAA - 11 000 VANKIA
Taistelussa menehtyy yhteensä noin 2 000 henkeä ja taistelun jälkeisessä terrorissa ammutaan toista sataa punaista. Noin 11 000 punakaartilaista vangitaan. Myös kaupungin aineelliset tappiot ovat suuria.
Sodan lopputuloksen kannalta Tampereen taistelu tarkoitti punaisille lopun alkua.


VAIHE 50
3. huhtikuuta 1918:   SAKSALAISET HANKOON
Saksan Itämeren divisioona nousee maihin Hangossa.

Helsingin sotasatamaan maailmansodan vuoksi sijoitettu englantilainen laivasto-osasto saa määräyksen upottaa sukellusveneensä Harmajan edustalle. Huhujen keskellä eläneille pääkaupunkilaisille englantilaisten toimet olivat selvä merkki saksalaisten lähestymisestä.



VAIHE 51
4. huhtikuuta 1918:   PUNAISTEN JOHTO SIIRTYY VIIPURIIN
Saksalaisten maihinnousu pakottaa kansanvaltuuskunnan päättämään punaisten hallinnon ja sodanjohdon siirtämisestä Viipuriin. Operaatio saadaan päätökseen 9.4.


VAIHE 52
5. huhtikuuta 1918:   VENÄLÄISTEN LAIVAT JÄTTÄVÄT HELSINGIN
Saksalaisten ja venäläisten edustajat allekirjoittavat Hangon sopimuksen, jonka mukaan Itämeren laivasto pysyy puolueettomana. Samalla venäläiset ryhtyvät evakuoimaan toimintakuntoisia laivojaan punaisten alueelta mm. Viaporin linnoitusalueen sotasatamasta Helsingistä.


VAIHE 53
7. huhtikuuta 1918:   SAKSALAISET NOUSEVAT LOVIISAAN
Eversti Otto von Brandensteinin johtama saksalainen sotilasosasto nousee maihin Loviisassa.


VAIHE 54
8.–11.huhtikuuta 1918:   VALKOISTEN TIE HELSINKIIN
Saksalaiset etenevät läntisellä Uudellamaalla kohti Helsinkiä. Ruotsin lähetystön välityksellä avataan neuvotteluyhteys saksalaisten ja pääkaupungin punaisten välillä.
Helsingin antautumisesta ehditään jo sopimaan, mutta lopulta punaiset päättävät sittenkin taistella pääkaupungista. Helsingin läntinen puolustusketju Leppävaaran linnoituksilla murtuu 11.4., jonka jälkeen tie Helsinkiin on auki.

                                           SAKSALAISET JA VALKOISET HELSINKIIN
Helsingin maanalainen valkoinen kaarti määrätään hyökkäysvalmiuteen. Tavoitteena on kaupungin valtaaminen ennen saksalaisia. Maanalaisen armeijan mobilisoiminen osoittautuu kuitenkin ylivoimaiseksi operaatioksi. Osa kokoontumispaikoista paljastuu 11.4. ja ryhmät päätyvät kahakoimaan punakaartilaisten kanssa.
Käytännössä valkokaartilaiset pääsevät liikkeelle vasta saksalaisten saavuttua.


VAIHE 55
10. huhtikuuta 1918:   PUNAISTEN JOHTOON KULLERVO MANNER
Punaiset yrittävät tehostaa sotaponnistuksiaan nimittämällä Kullervo Mannerin diktaattoriksi.


VAIHE 56
8.–13.huhtikuuta 1918:   TURKU, RAUMA JA PORI VALKOISILLE
Punaiset luovuttavat Turun, Rauman ja Porin ilman taistelua valkoisille. Punakaartit ja pakolaisjoukot suuntaavat kohti itää. Matkalla perääntyvät joukot tuhoavat ratayhteyksiä.


VAIHE 57
12.–13.huhtikuuta 1918:   PUNAINEN HELSINKI ANTAUTUU
Taistelu pääkaupungista alkaa aamulla 12.4., jolloin saksalaiset hyökkäävät kaupunkiin lännestä. Illalla taisteluun liittyy Katajanokalle iskenyt maihinnousuosasto. Kaupungissa olleet punakaartilaisosastot eivät kykene järjestäytyneeseen vastarintaan ja näin saksalaiset saavat suurimman osan kaupungista haltuunsa ensimmäisenä taistelupäivänä. Punainen Helsinki antautuu 13.4. iltapäivällä.

                                             400 VAINAJAA - 6 200 VANKIA
Taistelussa menehtyy yli 400 ihmistä. Taistelujen keskellä kaupungissa oli ollut lähes parisataatuhatta siviiliä, joten tappiot jäivät lopulta verrattain pieniksi. Taistelun yhteydessä ja pian sen jälkeen vangitaan noin 6 200 punaista.


VAIHE 58
14. huhtikuuta 1918:   SAKSALAISTEN ESIKUNTA HELSINKIIN
Saksalaiset järjestävät Helsingissä suuren voitonparaatin. Suomen pääkaupunki on nyt saksalaisten joukkojen hallussa. Itämeren divisioonan komentaja von der Goltz sijoittaa esikuntansa hotelli Kämpiin sekä Smolnaan.


VAIHE 59
19.–20.huhtikuuta 1918:   SAKSALAISET LAHDESSA - YHTEYS VALKOISIIN
Saksalaisten osasto Brandenstein valloittaa Lahden ja katkaisee siten punaisten läntisten joukkojen yhteyden itään. Iltapäivällä 20.4. kaupunkiin saapuu pohjoisesta valkoisen armeijan osastoja, jolloin armeijat saavat yhteyden toisiinsa.


VAIHE 60
21.huhtikuuta – 2.toukokuuta 1918:   HÄME SAKSALAISILLE JA VALKOISILLE
Saartorengas Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen jääneiden punaisten ympärillä kiristyy päivä kerrallaan. Saksalaiset valtaavat Hyvinkään 21.4., Riihimäen 22.4. ja Hämeenlinnan 26.4. Paine kohti itää kasvaa ja ratkaisutaistelut käydään Hauholla, Syrjäntaan kylässä sekä lopulta Lahdessa, Lammilla ja Koskella. Taistelut jatkuvat 2.5. saakka, jolloin viimeisetkin punaisten joukot antautuvat saksalaisille ja valkoisille.


VAIHE 61
23.–26.huhtikuuta 1918:   TAISTELU VIIPURISTA
Valkoisen armeijan hyökkäys Viipuriin alkaa. Molemmilla osapuolilla on alueella yli 15 000 miestä. Punaiset onnistuvat vetämään Karjalan rintaman joukkonsa Viipuriin sekä evakuoimaan johtonsa kaupungista Venäjälle. Valkoisten ensimmäinen hyökkäysoperaatio päättyy 26.4. molempien osapuolien kärsittyä vakavia tappioita.


VAIHE 62
28. huhtikuuta 1918:   VAASAN JA HELSINGIN YHTEYS VALKOISILLE
Valkoiset valloittavat Toijalan, jolloin aukeaa suora rautatieyhteys Helsingistä Pohjanmaalle. Näin valkoisen Suomen pääkaupungit Vaasa ja Helsinki ovat viimein yhteyksissä toisiinsa.


VAIHE 63
28.–29.huhtikuuta 1918:   VIIPURI VALKOISILLE
Valkoisen armeijan uusi hyökkäys johtaa Viipurin kukistumiseen. Osa punaisista pyrkii vielä kohti Venäjää, mutta heidät motitetaan Tienhaaraan. Taistelut päättyvät 29.4. punaisten antautumiseen.


VAIHE 64
2.–5.toukokuuta 1918:   KYMENLAAKSOSSA LOPULLINEN VOITTO VALKOISILLE
Toukokuun alussa punaisesta Suomesta on jäljellä vain pala Kymenlaaksoa.
Valkoiset valloittavat 2.5. Kouvolan sekä 4.5. Kotkan ja Haminan. Viimeiset punaiset antautuvat 5.5. Ahvenkoskella Haminassa. Sota päättyy valkoisen armeijan voittoon.

                    SODAN HINTA 9 500 VAINAJAA 80 000 VANKIA - TERRORI KASVAA
Sodan hinta on kova. Pelkästään taisteluissa on menehtynyt noin 9 500 suomalaista. Terrori yltyy entisestään sodan loppuvaiheen aikana ja taistelujen jälkeen.
Kaiken kaikkiaan terrorissa menehtyy enemmän ihmisiä kuin varsinaisissa taisteluissa. Voitettujen osa on kova, mikä näkyy punaisten huomattavasti suurempina tappioina niin taistelukentillä kuin terroritilastoissakin. Sodan päättyessä valkoisten vangiksi on jäänyt jo yli 80 000 punaista.


VAIHE 65
4. toukokuuta 1918:   SENAATTI PALAA HELSINKIIN
Vaasan senaatti saapuu Helsinkiin.


VAIHE 66
12. toukokuuta 1918:   LEIJONALIPPU SUOMEN LINNASSA
Viaporin nimeksi muutetaan Suomenlinna ja Suomen leijonalippu nostetaan paraatin yhteydessä ensimmäistä kertaa linnoituksen salkoon.


VAIHE 67
14. toukokuuta 1918:   VIIMEISET VENÄLÄISET POIS SUOMESTA
Viimeiset venäläiset joukot jättävät Inon linnakkeen osittain tuhottuna. Näin venäläisten sotajoukkojen vetäminen Suomesta tulee päätökseensä, mikä tarkoittaa myös sisällissodan päättymistä.

                                        MONARKIAN JA TASAVALLAN KILPAILU
Valtiomuototaistelu käynnistyy julkisuudessa. Lehdissä julkaistaan monarkian kannattajien julistus, jonka on allekirjoittanut 47 tunnettua yhteiskuntavaikuttajaa.


VAIHE 68
15. toukokuuta 1918:   EDUSKUNTA KOKOONTUU
Eduskunta kokoontuu ensimmäistä kertaa sodan jälkeen. Sosiaalidemokraateista osallistumaan pääsee vain Matti Paasivuori.


VAIHE 69
16. toukokuuta 1918:   VOITONPARAATI HELSINGISSÄ
Valkoisen Suomen voitonjuhlaa vietetään Helsingissä Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan 12 000 miehen voitonparaatilla sekä valtiollisilla juhlamenoilla.


VAIHE 70
18. toukokuuta 1918:   SVINHUFVUD VALTIONHOITAJAKSI
Valtiomuotokeskustelun jatkuessa eduskunta ratkaisee tilapäisesti kysymyksen korkeimman vallan käyttämisestä valitsemalla Svinhufvudin valtionhoitajaksi.


VAIHE 71
22. toukokuuta 1918:   ELINTARVIKEKIELTO OMAISILTA VANGEILLE
Sotavankilaitos kieltää omaisia toimittamasta elintarvikkeita vangeille. Määräys vaikeuttaa entisestään leirien elitarviketilannetta.


VAIHE 72
22. toukokuuta 1918:   MONARKISTIEN PYRKIMYKSIÄ
Monarkistit perustavat Uuden Suomen Turvaamiskomitean edistämään kuningashanketta.


VAIHE 73
27. toukokuuta 1918:   PAASIKIVI PUHEENJOHTAJAKSI JA 5 LISÄÄ SENAATTIIN
Senaatin miehitystä muutetaan niin, että puheenjohtajaksi tulee Paasikivi ja senaattiin nimitetään viisi uutta senaattoria.


VAIHE 74
27. toukokuuta 1918:   MANNERHEIM EROAA YLIPÄÄLLIKÖN TEHTÄVISTÄ
Kiistat armeijan järjestämisestä ja saksalaisten asemasta siinä johtavat Mannerheimin eroon armeijan ylipäällikön tehtävistä. Uudeksi ylipäälliköksi nimitetään kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman.


VAIHE 75
28. toukokuuta 1918:   HJALMAR LINDER PALJASTAA VALKOISTEN TERRORIN
                                        VANKILEIREILLÄ
Kamariherra Hjalmar Linder julkaisee Hufvudstadsbladetissa kirjoituksen, jossa hän tuomitsee voittajien harjoittaman terrorin sekä vankileirien kurjat olosuhteet. Lehden toimitus liitti kirjoituksen perään huomautuksen, jossa Linderin tietojen sanottiin olevan vääriä. Seuraavina päivinä Linderin kirjoitus herättää vastalauseiden myrskyn porvarillisessa lehdistössä.

                                        SINIRISTILIPPU SUOMEN LIPUKSI
Eduskunta päättää hyväksyä siniristilipun Suomen lipuksi. Päätöksen jälkeen istunto keskeytetään ja kansanedustajat siirtyvät katsomaan uuden lipun nostamista Heimolan talon katolle.


VAIHE 76
29. toukokuuta 1918:      TASAVALTALAISTEN VETOOMUS
Helsingin Sanomissa julkaistaan 75 tunnetun kansalaisen vetoomus tasavallan puolesta.


VAIHE 77
29.–31. toukokuuta 1918:   PÄÄTÖS VALTIORIKOSOIKEUDESTA
Kiista punavankien kohtalosta ratkeaa. Eduskunta hyväksyy ja Svinhufvud vahvistaa lain valtiorikosoikeuksista. Ensimmäiset osastot nimitetään heti seuraavina päivinä. 80 000 punavangin sodan aikaisen toiminnan tutkiminen ja käsittely valtiorikosoikeuksissa on työläs ja aikaa vievä operaatio. Monet joutuisivat odottamaan tuomioitaan vankileireillä pitkälle syksyyn saakka.


VAIHE 78
3. kesäkuuta 1918: SAKSAN JA SUOMEN VALTIOSOPIMUS
Eduskunta ratifioi kevättalvella Saksan kanssa tehdyn valtiosopimuksen.


VAIHE 79
7. kesäkuuta 1918:   ENGLANTI JA PUNAISET MUURMANNISSA
Englannin edustajat ja Venäjälle paenneet punaiset allekirjoittavat sopimuksen Muurmannin legioonan perustamisesta.


VAIHE 80
11. kesäkuuta 1918:   MONARKIAN JA TASAVALLAN TASAVÄKISYYS
Senaatti antaa eduskunnalle monarkiaan pohjautuvan valtiosääntöehdotuksen. Samana päivänä julkaistaan yli 300 monarkiaa kannattavan nuorsuomalaisen lista. Seuraavana päivänä julkaistaan vastavetona 308 tasavaltalaisen lista.


VAIHE 81
12. kesäkuuta 1918:   KALLIO JA PEHKONEN
Maalaisliiton senaattorit Kyösti Kallio ja Eero Pehkonen jättävät eroanomuksensa valtiosääntökiistan takia, mutta eivät lopulta vielä eroa senaatista.


VAIHE 82
16. kesäkuuta 1918:   VALTIOLIPPU SENAATIN TALOSSA
Suomen valtiolippu nostetaan ensimmäistä kertaa Senaatin talon salkoon. Tapahtumaa todistaa suuri joukko pääkaupunkilaisia.


VAIHE 83
18. kesäkuuta 1918:   VALTIORIKOSOIKEUDESSA 67 788 TUOMIOTA
Valtiorikosoikeudet aloittavat toimintansa. Seuraavien kuukausien aikana tuomioistuimet jakavat rangastuksia 67 788 henkilölle.

                 VAPAUSRANGAISTUKSIA - VAILLA KANSALAISLUOTTAMUSTA - EHDOLLISIA
Tuomiot ovat pääosin vapausrangaistuksia, joihin sisältyy myös kansalaisluottamuksen menettäminen. Merkittävä osa tuomituista saa suoraan ehdonalaisen tuomion tai sellaisen vankeustuomion, joka muutetaan joukkoarmahduksien yhteydessä ehdonalaiseksi vankeudeksi.

                                        ELINKAUTISIA 886 - KUOLEMANTUOMIOITA 555
Elinkautisia rangaistuksia tuomioistuimet antavat 886 henkilölle ja kuolemantuomioita 555 henkilölle.


VAIHE 84
18. kesäkuuta 1918:   TASAVALTALAISILLE KESKUSJÄRJESTÖ
Tasavaltalaiset perustavat valtakunnallisen keskusjärjestön.


VAIHE 85
15.kesäkuuta – 15.elokuuta 1918:   VANKILEIRIEN KUOLLEISUUS
Vankileirien surkeat olosuhteet alkavat näkyä nopeasti kasvavana kuolleisuutena. Huono hygienia ja aliravitsemus tekevät punavangeista otollisia uhreja tartuntataudeille. Leirien kuolleisuus alkaa kiihtyä kesäkuun puolivälistä alkaen ja on huipussaan heinäkuussa.

                       KESÄKUU 3 000 - HEINÄKUU 5 000 - ELOKUU 2 200
Kesäkuussa leireillä menehtyy lähes 3 000 vankia, heinäkuussa yli 5 000 ja vielä
elokuussa 2 200.
                          13 500  = ENEMMÄN KUIN YHTEENSÄ TAISTELUISSA JA TERRORISSA          
Näin vankileireistä kehittyy kansallinen katastrofi, jossa menehtyy kaikkiaan noin 13 500 ihmistä eli enemmän kuin sisällissodan taisteluissa tai terrorissa.


VAIHE 86
6. kesäkuuta 1918: III-RYHMÄN VANGIT POIS LEIREILTÄ
Vankileirikatastrofin kiihtyessä senaatti päättää päästää vaarattomimmaksi katsotut III ryhmän vangit vapaalle odottamaan tuomioitaan.


VAIHE 87
27.kesäkuuta – 23.heinäkuuta 1918:   VILJAPULA - SELLULOOSAA, PETTUA JAUHOIHIN
Elintarvikejakelussa siirrytään viljapulan seurauksena selluloosajauhoa sisältäviin leipiin. Heinäkuun puolivälissä selluloosajauhon määrä joudutaan nostamaan 50 prosenttiin jaettavan leivän jauhoista. Syrjäisemmillä seuduilla turvaa haetaan perinteiseen tapaan pettuleivästä.


VAIHE 88
1.–7. heinäkuuta 1918:   ESPANJAN TAUTI INFLUENSSAN KUOLEMIEN 1.AALTO
Espanjantauti ilmestyy lehtien uutisiin, aluksi ulkomaiden osioissa, mutta pian myös kotimaan uutisissa. Hetken kuluttua tauti alkaa näkyä myös kuolinilmoituksissa. Lapsia, nuoria aikuisia ja vanhuksia tappava influenssapandemia on saapunut Suomeen.
Taudin ensimmäinen aalto koetaan kesällä, jolloin se koettelee erityisesti vankileirejä.
Tauti palaa uudelleen loppusyksystä. Kaikkiaan tautiin menehtyy saman verran suomalaisia kuin sisällissodan kauhuihin.


VAIHE 89
2.–5. heinäkuuta 1918:  EDUSKUNNASSA KIISTAA VANKILEIRIEN SURKEUDESTA
Kansanedustajat Hornberg, Furuhjelm, Rosenqvist ja Sundblom tekevät punavankien kohtelusta ja vankileirien olosuhteista välikysymyksen senaatille. Varovaiseen muotoon kirjatussa kysymyksessä viitattiin ulkomaisissa lehdissä julkaistuihin synkkiin kertomuksiin vankileirien arjesta.
Senaatin vastauksen antaa 5.7. sotaministeri Thesleff. Hänen mukaansa ongelmia oli jonkun verran ollut, mikä johtui valtavasta vankimäärästä ja maan sekasortoisesta yleistilanteesta. Tauti- ja elintarviketilanne oli vaikea, mutta paranemaan päin. Tuomioistuimien työskentely eteni nyt ripeästi ja vankeja tultaisiin pian laskemaan lisää ehdonalaiseen. Eduskuntakeskustelun puheenvuoroissa todettiin hallituksen tehneen parhaansa vaikeissa olosuhteissa, ja että lehtien kauhujutut olivat lähinnä ilkeää liioittelua.

                                          VASEMMISTOA EI KUUNNELLA
Eduskuntatyöskentelyyn osallistuneiden kahden sosiaalidemokraattisen kansanedustajan vastalauseet eivät saaneet muilta myötätuntoa.


VAIHE 90
3. heinäkuuta 1918:   OMAISTEN ELINTARVIKEKIELTO KUMOTAAN
Viranomaiset antoivat puolentoista kuukauden kiellon jälkeen omaisille luvan toimittaa punavangeille elintarvikkeita.


VAIHE 91
6. heinäkuuta 1918:   PUNAISTEN RAHAN KOHTALO
Eduskunta päättää, että punaisten painamista seteleistä hyväksyttäisiin lunastettavaksi vain markan setelit.
Päätöksen mukana etenkin työväestön taloudellinen asema heikkenee entisestään, sillä kevään 1918 aikana maksetut palkkarahat muuttuvat nyt arvottomiksi. Punaisia seteleitä on vältelty riskien takia kaikessa kaupankäynnissä jo sodan päättymisestä lähtien.


VAIHE 92
13. heinäkuuta 1918:   MONARKISTIT HIEMAN JOHDOSSA
Valtiomuotoesityksen toinen käsittely eduskunnassa. Monarkistien malli voittaa vain niukasti.


VAIHE 93
16.–17. heinäkuuta 1918:   KEISARIPERHEEN TELOITUS
Bolševikit surmaavat Venäjän vallasta suistetun keisariperheen Jekaterinburgissa.


VAIHE 94
17. heinäkuuta 1918:   TORPPARILAKI ETENEE OSITTAIN
Eduskunta hyväksyy kolmannessa käsittelyssä torpparilain. Äänestystulos on lähes yksimielinen, mutta sitä ennen käydään vielä kiivasta keskustelua siitä, onko laki liian pitkälle menevä vai sittenkin liian suppea.
Nyt hyväksytty laki koskee vain yksityisten tilojen torppareita ja mäkitupalaisia, jolloin kruunun ja kirkon torppareiden asema jää edelleen odottamaan ratkaisua.


VAIHE 95
17. heinäkuuta 1918:   VALTIOSÄÄNTÖPÄÄTÖS SIIRTYY
Senaatti uhkaa erolla, jos monarkistien valtiosääntö ei saa riittävää tukea. Saksalaiset ilmoittavat julkisesti tukevansa monarkiaa. Valtiomuotokysymyksen kolmas käsittely eduskunnassa siirtyy kuitenkin viime hetkellä, osan edustajien toivottua lisäaikaa.


VAIHE 96
18. heinäkuuta 1918:   SAKSALAISTEN SOTAMENESTYS PÄÄTTYY
Länsirintamalla aloite siirtyy saksalaisilta ympärysvalloille, joiden hyökkäys aloittaa Marnen toisen taistelun. Seuraavien viikkojen aikana ympärysvallat käynnistävät useita hyökkäysoperaatioita, joiden torjumiseen saksalaisilla ei enää ole resursseja. Suomessa tilannetta seurataan kiinnostuneena, mutta sotaonnen kääntymisen lopullisuus havaitaan vasta myöhemmin syksyllä.


VAIHE 97
3. elokuuta 1918: SUOMEN JA NEUVOSTO-VENÄJÄN RAUHANNEUVOTTELUT ALKUUN
Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut alkavat Berliinissä. Suomalaiset esittävät Itä-Karjalan ja Kuolan niemimaan liittämistä Suomeen. Venäläiset puolestaan esittävät aluevaihtoja, jossa venäläiset saisivat Suomenlahden saaria sekä Karjalankannaksen rannikkoalueita ja suomalaiset alueita Itä-Karjalasta ja pääsyn Jäämerelle. Neuvottelut keskeytyvät 27.8.


VAIHE 98
7.–9. elokuuta 1918:   VALTIOMUOTO PÄÄTÖS PITKITTYY
Valtiopäivät huipentuvat kiistaan Suomen tulevasta hallitusmuodosta. Monarkistinen hallitusmuotoehdotus otetaan 7.8. eduskunnan kolmanteen käsittelyyn. Pitkän keskustelun jälkeen ehdotuksen hyväksymistä kiireellisessä järjestyksessä kannattaa 75 ja vastustaa 32 kansanedustajaa.
                                     SENAATILLE OIKEUS KUNINKAANVAALIIN
Näin tarvittavaa 5/6 enemmistöä ei löydy, jolloin esitys jää lepäämään vaalien yli. Monarkian kannattajat turvautuvat tämän jälkeen vaihtoehtoiseen toimintamalliin ja ryhtyvät vaatimaan kuninkaanvaalia vuoden 1772 hallitusmuodon perusteella. Kiivaan keskustelun jälkeen eduskunta päättää 9.8. viimeisessä istunnossaan äänin 55-44 antaa senaatille oikeuden kuninkaanvaaliin.


VAIHE 99
8. elokuuta 1918:   SAKSAN HÄVIÖ
Saksan armeijan ”musta päivä”. Ympärysvaltojen Amiensin hyökkäystä torjuvien saksalaisjoukkojen taistelutahto horjuu, ja monet osastot antautuvat tai pakenevat. Ympärysvallat saavuttavat ratkaisevan tuntuisen läpimurron.


VAIHE 100
17. elokuuta 1918:   2 TASAVALTALAISTA EROAA
Hallitusmuototaistelussa tasavaltaa tukeneet maalaisliiton senaattorit Kallio ja Pehkonen eroavat senaatista.


VAIHE 101
20. elokuuta 1918:   KUOLEMANTUOMIOT ALKAVAT - ELINKAUTISEKSI JOULUKUUSSA
Valtiorikosylioikeuden vahvistamien kuolemantuomioiden täytäntöönpano aloitetaan. Kuolemaantuomittuja on 555, joista yli sata teloitetaan ennen tuomioiden muuttamista elinkautiseksi vankeudeksi joulukuussa 1918.


VAIHE 102
29. elokuuta 1918:  PUNAISET PERUSTAVAT KOMMUNISTIPUOLUEEN VENÄJÄLLÄ
Venäjälle paenneet punaiset perustavat Suomen Kommunistisen Puolueen Moskovassa.


VAIHE 103
9. syyskuuta 1918: SAKSALAINEN PRINSSI VALMIINA KUNINKAAKSI
Hessenin prinssi Friedrich Karl ilmoittaa olevansa käytettävissä Suomen kuninkaaksi, mikäli saisi vaaleissa riittävän kannatuksen.


VAIHE 104
26. syyskuuta 1918: HALLITUSMUOTOA TYÖSTETÄÄN
Ylimääräiset valtiopäivät kokoontuvat käsittelemään hallitusmuotokysymystä ja kuninkaan valintaa.


VAIHE 105
30.syyskuuta - 6.lokakuuta 1918: KOHTI ASELEPONEUVOTTELUJA EUROOPASSA
Keskusvallat horjuvat tappion partaalla. Saksan valtakunnankansleri Georg von Hertling eroaa 30.9. ja tilalle nimitetään 3.10. rauhan kannattajana tunnettu prinssi Max von Baden. Kolme päivää myöhemmin hän pyytää aselepoa Yhdysvaltain presidentti Wilsonilta viitaten tämän 14 kohdan rauhanohjelmaan. Ympärysvallat vaativat kuitenkin Saksan sotilasjohdon vaihtamista ennen neuvottelujen aloittamista.


VAIHE 106
8. lokakuuta 1918:   KOHTI KUNINKAANVAALIA
Monarkistien viimeinen yritys valtiosäännön muuttamiseksi ei saa eduskunnassa kiireellisen perustuslain muutoksen vaatimaa enemmistöä. Näin monarkian kannattajat joutuvat jatkamaan vuoden 1772 hallitusmuotoon pohjautuvalla menettelytavalla, jossa valtiopäivät valitsevat maalle uuden kuninkaan aiemman hallitsijasuvun sammuttua.


VAIHE 107
9. lokakuuta 1918: HESSENIN PRINSSI FRIEDRICH KARL VALITAAN
Kuninkaan vaali toteutetaan eduskunnassa. Kiivaan sananvaihdon jälkeen eduskunta valitsee äänin 64-41 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin.


VAIHE 108
12. lokakuuta 1918: MANNERHEIM NEUVOTTELEMAAN EUROOPPAAN
Kenraali Mannerheim lähtee senaatin pyynnöstä neuvottelemaan Suomen tilanteesta ympärysvaltojen kanssa.


VAIHE 109
15.lokakuuta – 31.joulukuuta 1918: ESPANJAN TAUDIN TOINEN KUOLEMIEN AALTO
Espanjantauti palaa syksyllä Suomeen aiempaa voimakkaampana. Lehdet täyttyvät viranomaisten ohjeista, kielloista ja varoituksista – sekä pian myös kuolinilmoituksista. Kaupungeissa tauti täyttää sairaalat sekä lamaannuttaa virastojen ja liikkeiden toimintaa. Vaikeinta on kuitenkin syrjäseuduilla, missä perheet ja kyläyhteisöt jäävät oman onnensa nojaan aikuisväestön sairastuttua.


VAIHE 110
29.lokakuuta - 3.marraskuuta 1918:   MONARKIAT KATOAMASSA EUROOPASSA
Keskusvaltojen tappio alkaa näyttää varmalta. Taistelukentillä tappiot seuraavat toisiaan. Loka-marraskuun vaihteessa sisäiset levottomuudet leviävät vauhdilla Itävalta-Unkarissa ja Saksassa.
Eletään monarkioiden viimeisiä hetkiä.


VAIHE 111
30. lokakuuta 1918: EHDONALAISEEN 10 000 PUNAVANKIA
Valtionhoitaja Svinhufvud armahtaa ehdonalaiseen korkeintaan neljän vuoden vankeustuomiot saaneet punavangit. Käytännössä armahdus koskee yli 10 000 tuomittua.


VAIHE 112
3.–4. marraskuuta 1918:   ITÄVALTA-UNKARI KEISARIVALTA HAJOAA
Itävalta-Unkari allekirjoittaa aseleposopimuksen ympärysvaltojen kanssa. Monikansallisen keisarikunnan hajoaminen kiihtyy seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana.


VAIHE 113
7.–11. marraskuuta 1918:   1.MAAILMANSOTA PÄÄTTYY
Saksan ja ympärysvaltojen aseleponeuvottelut alkavat Compiègnessa. Keisari Vilhelm II luopuu kruunustaan 9.11. ja seuraavana päivänä Saksa saa sosiaalidemokraattisen valtakunnankansleri Friedrich Ebertin johtaman uuden hallituksen. Maa on kuitenkin hajoamassa sisäisiin levottomuuksiin ja valtataisteluihin.
Ympärysvaltojen ehdot ovat kovat, mutta Saksa joutuu lopulta neljän päivän neuvottelujen jälkeen suostumaan niihin. Aseleposopimus allekirjoitetaan aamuviideltä 11.11.1918.

Ensimmäinen maailmansota päättyy aselepoon klo 11.00.


VAIHE 114
11.–15. marraskuuta 1918:   SUOMI LEVOTON EUROOPAN TULEVAISUUDESTA
Keskusvaltojen täydellinen romahtaminen luo Itä-Eurooppaan valtatyhjiön. Itsenäistymisien, vallankumouksien ja sisällissotien aika näytti olevan ovella.
Poliittisista tavoitteista riippuen Suomessa pelätään tai toivotaan uutta sotaa, joka muuttaisi rajoja, lähialueen valtatasapainoa tai kenties myös Suomen sisäisen sodan lopputulosta.
Heti aselepotietojen jälkeen maassa liikkuu valtavasti huhuja mahdollisesta tulevasta yhteenotosta itärajalla. Huolia lisäsi Neuvosto-Venäjän irtisanoutuminen Brest-Litovskin rauhansopimuksesta 13.11.
Suomalaisille maailmansodan lopputulos tarkoitti epävarmuuden lisääntymistä.


VAIHE 115
17.–23. marraskuuta 1918:   RAVITSEMUSPULAN UHAN KESKELLÄ
Helsingissä järjestetään uuden rautatieaseman tiloissa suuri säilyke- ja vastikenäyttely, jossa suomalaisille esitellään vaihtoehtoja ja ideoita pula-ajan ravitsemuksen parantamiseen. Vähän aiemmin valmistuneet satotiedot ja elintarvikeviranomaisten laskelmat kertoivat tilanteen vakavuudesta. Jos tuontia ei saataisi pian toimimaan, olisi Suomessa edessä nälkätalvi.


VAIHE 116
22. marraskuuta 1918:   PUNA-ARMEIJAN HYÖKKÄYS VIROON
Puna-armeija hyökkää Viroon. Suomen hallitus empii avun antamista, mutta virolaiset saavat paljon sympatiaa etenkin porvarillisissa piireissä.


VAIHE 117
27. marraskuuta 1918: UUSI HALLITUS (senaatti), MINISTERIT JA OIKEUSKANSLERI
Saksalaissuuntaukseen ja monarkiaan tukeutunut Paasikiven senaatti eroaa. Uuteen Lauri Ingmanin johtamaan hallitukseen tulee yhtä paljon tasavallan ja monarkian kannattajia.

Muutoksien yhteydessä uudistui myös hallitusvallan nimikäytännöt: senaatista tuli valtioneuvosto, senaattoreista ministereitä ja prokuraattorista oikeuskansleri.


VAIHE 118
7. joulukuuta 1918:   KUOLEMANTUOMIOT ELINKAUTISIKSI - 6 500 EHDONALAISEEN
Punavankien tuomioiden armahdukset jatkuvat. Svinhufvudin päätöksellä ehdonalaiseen lasketaan kaikki 5-6 vuoden vankeustuomiot saaneet eli noin 6500 vankia.
Samalla kaikki kuolemantuomiot muutetaan elinkautistuomioiksi.

                       VALKOISET TERRORIIN SYYLLISTYNEET ARMAHDETAAN
Samaan asetukseen kuului myös kohta, jossa armahdettiin kaikki valkoisten puolella luvattomiin väkivaltatekoihin syyllistyneet.


VAIHE 119
7.–8. joulukuuta 1918:   ELINTARVIKE TUONTI JÄRJESTYY
Suomi ja ympärysvallat sopivat elintarvikkeiden tuonnin järjestämisestä. Ensimmäiset tuontierät tuotaisiin Tanskasta ja Ruotsista. Yhdysvallat kompensoisi näille maille Suomeen laivatut elintarvikkeet. Loput Suomi kuljettaisi itse Yhdysvalloista.

                        TASAVALTALAISET JA MONARKIT JÄRJESTÄYTYVÄT
Porvarillinen puoluekenttä järjestäytyy uudestaan. Tasavaltaa kannattaneet perustavat Kansallisen Edistyspuolueen ja monarkiaa kannattaneet Kansallisen Kokoomuksen.


VAIHE 120
10.–12. joulukuuta 1918:   MANNERHEIM VALTIONHOITAJAKSI
Svinhufvud eroaa valtionhoitajan tehtävistä ja 12.12. tehtävään valitaan ympärysvaltoihin hyvät suhteet säilyttänyt Mannerheim.


VAIHE 121
14. joulukuuta 1918:   FRIEDRICH KARL VETÄYTYY KUNINKUUDESTA
Saksalaiset järjestävät Helsingissä jäähyväisparaatin. Samana päivänä Friedrich Karl ilmoittaa, ettei ota Suomen kruunua vastaan. Tieto kruunun kohtalosta julkaistaan kuitenkin vasta pari viikkoa myöhemmin.
                                       SAKSALAISET LÄHTEVÄT
Saksalaisia joukkoja kuljettavat alukset jättävät Suomen pääkaupungin aamulla 16.11.1918.


VAIHE 122
17-28. joulukuuta 1918:   ENSIMMÄISET YLEISET, YHTÄLÄISET KUNNALLISVAALIT
Suomessa järjestetään ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit.
         SOSIAALIDEMOKRAATIT JOHTOON KAUPUNGEISSA / TEOLLISUUSKESKUKSISSA
Sosiaalidemokraatit palavat näkyvästi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sisällissodan hävinnyt osapuoli nousee etenkin kaupungeissa ja teollisuuskeskuksissa valtuustojen suurimmaksi puolueeksi.


VAIHE 123
22. joulukuuta 1918: MANNERHEIM PALAA SUOMEEN
Valtionhoitaja Mannerheim saapuu Suomeen.


VAIHE 124
23.–30. joulukuuta 1918:   VAPAAEHTOISET SUOMESTA TALLINNAAN
Viron hallitus ja suomalainen vapaaehtoistoimikunta tekevät sopimuksen vapaaehtoisjoukkojen lähettämisestä Viroon. Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuvat Tallinnaan 30.12.


VAIHE 125
23. joulukuuta 1918:   EDUSKUNTAVAALIT MAALISKUUSSA
Valtionhoitaja Mannerheim määrää eduskuntavaalit järjestettäväksi maaliskuun alussa 1919.


VAIHE 126
26. joulukuuta 1918:   VILJALAIVAT HELPOTTAVAT ELINTARVIKEPULAA
Ensimmäinen viljalaivoista saapuu Suomeen ja Helsinkiin. Viljalaivoja pidetään yleisesti merkkinä paremmasta tulevasta. Tuonti saadaan käynnistymään viime hetkellä, sillä etenkin kaupunkien elintarviketilanne oli ehtinyt muodostua kriittiseksi.
Lähes koko Eurooppa näkee nälkää ja Suomessakin on vielä pitkä matka normaalioloihin. Säännöstelyä jatketaan eriasteisena aina vuoden 1921 alkupuolelle saakka.


VAIHE 130
vuodet 1919 – 1920:   LEVOTTOMUUS NAAPURIVALTIOISSA
Itäisen Euroopan levottomuudet jatkuvat monivaiheisina Suomen lähialueilla. Suomalaisia pyritään houkuttelemaan osallistumaan Venäjän sisällissotaan tukemalla hyökkäystä Pietariin. Hankkeella on Suomessa merkittäviä tukijoita, mutta suunnitelmat kaatuvat ympärysvaltojen tuen puutteeseen ja Venäjän vastavallankumouksellisten haluttomuuteen tunnustaa Suomen itsenäistyminen.


VAIHE 131
                            PÄÄTÖS TASAVALLASTA - K.J. STÅLBERG 1.PRESIDENTTI
Maaliskuun 1919 vaaleissa tasavaltaa kannattavat ryhmät saavat enemmistön eduskunnassa. Hallitusmuototaistelu ratkeaa lopulta 21.6., jolloin eduskunta hyväksyy Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon.
Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti lain 17.7., jonka jälkeen 25.7. eduskunta saattoi valita Suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin.

Kun keväällä oli vielä saatu merkittävimpien ympärysvaltojen eli Iso-Britanian ja Yhdysvaltojen tunnustus Suomen itsenäisyydelle, alkoivat itsenäisen Suomen alkuvaiheiden myrskyt vähitellen laantua.


VAIHE 132
Yhtenä sekasortoisen vaiheen viimeisenä merkkipaaluna voidaan pitää Tarton rauhaa 14.10.1920. Suomi oli onnistunut itsenäistymään ja säilyttämään itsenäisyytensä Euroopan levottomuuksien keskellä, mutta hinta oli kova. Itsenäisyyden alkutaipaleella Suomi oli köyhä nuori tasavalta, jonka kansakunta oli lyöty rikki.

* * *