Toimittaja Minna Lindgren on julkaissut monen kirjojensa joukossa trilogian:
Kuolema Ehtoolehdossa
Ehtoolehden pakolaiset
Ehtoolehdon tuho
Kirjat on käännetty englanniksi, saksaksi, espanjaksi ja ranskaksi. Lisää käännössopimuksia on tulossa.
Minna Lindgren kertoi omakohtaisesti, mielenkiintoisesti ja
elämänläheisesti kirjoissa kerrotuista vanhuksen elämänvaiheen
lukemattomista asioista, joiden kanssa vanhus elää ja millaisia
epäkohtia joutuu kohtaamaan ja toisaalta myös niistä käytännön
läheisistä asioista, joilla vanhus voi itse tai hänen läheisensä tukea
ihmistä ja hänen ikäkauttaan ja sen ongelmia ja iloja.
Kirjojen saama suosio kertoo siitä, että asioita käsitellään todellisuuden tasolla.
Aihe kirvoitti monia puheenvuoroja,
joissa osanottajat kertoivat samoista kysymyksistä ja kokemuksista,
mitä kirjoissakin oli tuotu esiin.
Aihe oli mitä mielenkiintoisin ja esitelmöitsijä otti täysin yleisönsä.
Ainoa puute oli, että kuuluvuus oli niin huono, että taaempana
esityksestä eikä puheenvuoroista saanut mitään selvää. Tilanne ei ole
mitenkään harvinainen, mutta se voidaan muutamin yksinkertaisin keinoin
korjata:
1. Esitelmöitsijälle tilaisuuden järjestäjien tulee selvittää, että
isossa tilassa täytyy hidasta puheen vauhtia, jotta kuulijoiden on
mahdollista hahmottaa sanat ja lauseet, sillä kun ei käytetä
projektoreita tms., niin kuulo on aino aisti, jolla osanottaja voi
päästä selville käsiteltävästä aiheesta. Moni puhuja ei ole tottunut isossa tilassa puhumaan mikrofoniin suuressa salissa.
SIIS RAUHALLINEN PUHEEN TAHTI.
2. Mikrofoni ei toista ajatuksia, vaan isossa tilassa täytyy puhua
läheltä ja voimakkaalla äänellä mikrofoniin eikä hiljentää ääntään ja
laskea kuuluvuuden tasoa puheensa 'elävöittämiseksi'.
VOIMAKAS ÄÄNENKÄYTTÖ
3. Jos salin takaosasta pyydetään puhumaan kovemmalla äänellä - niin
olisi kohteliasta ottaa tämä toivomus myös huomioon. Toivomus nousee
siitä todellisuudesta, että 'ei kuulu' EIKÄ suinkaan
pahansuopaisuudesta, vaan kiinnostuksesta yhteisen tilaisuuden aihetta
kohtaan.
4. Jos yleisöpuheenvuoroja pyydetään - niin silloin mikrofoni pitää
viedä puheenvuoron pitäjälle tai puhujan täytyy tulla mikrofonin
luokse. Osanottajilla on paljon jaettavaa, jota mielellään toisetkin
kuulisivat.
Webmasterina seurasin juna-aikataulun vuoksi hiukan myöhässä tulleena
taaempaa tilaisuutta ja iloitsin hienosta aiheesta ja runsaasta
osanotosta, mutta jos yksinkertaista kuuluvuutta ei hoideta, niin
väkimäärä tulee vähenemään, sillä nyt jo monet totesivat, ettei kannata
tulla, kun ei kuulu.
Pääkaupunkiseudun Sotaorvot on suurin sotaorpoyhdistys, mutta silti
jäsenten toivomukset olisi hyvä ottaa huomioon. Asiakaslähtöisyys on
avainsana muussakin kuin liike-elämässä.
Monien osanottajien toivomukset kirjasi ja toi tietoon
webmaster
LOPPUKEVENNYS, joka liittyy tilaisuuden
aihepiiriin. Entisessä elämässäni seurakunnassa vieraili etupäässä
nuorisomusiikkia soittava räväkkä rock-gospel-bändi. Sen
vierailuohjelmassa oli eräänä päivänä tilaa ja muuta tilannetta ei
ollut tarjolla kuin vierailu vanhainkodissa. Veimme rock-gospelbändin
sinne esiintymään. - Moni moitti, että miksi nyt vanhuksille niin
rämäkkää ja kovaa musisointia???
Kerroimme, että vanhukset olivat aivan haltioissaan: "Kerrankin kuulimme, mitä meille soitettiin!"
* * *
kuvat Jaakko Harjuvaara