PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOTAORVOT ry

Puheenvuorossa käsiteltiin sitä, miten meidän elämäämme ja vuoden kulkua jäsentävät vuodenajat, kevät, kesä, syksy ja talvi. Sitä jäsentävät myös nk. kirkkovuoden tapahtumat joulu, hiljainen viikko ja pääsiäinen jne...  Nämä kirkolliset juhla-ajat, niihin liittyvä titlaisuudet, musiikki, laulut ym. muokkaavat  meidän käsitystämme Jumalasta,  Jeesuksesta ja uskosta, meidän nk. Jumala-kuvaamme. Edellä mainitut ajankohdat ovat meidän ympärillämme ja ulkopuolellamme olevia uskoon ja Jumala-kuvaan vaikuttavia tekijöitä
Käsitystämme Jumalasta muokkaavat ja siihen vaikuttavat myös sisäiset tekijät ja kokemukset meidän elämänvaiheissamme, persoonassamme. Elämään vaikuttavat suuresti varhaiset vuodet, eniten 1-3v ja tietysti aina herkkään kasvuikään asti. Jokainen sotaorpo on joutunut lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokemaan paljon pelkoa, epävarmuutta ja vaikeita asioita ja on joutunut tekemään paljon työtä elämässä eteenpäin päästäkseen.
Tärkeätä on, että elämässä olisi lapsuudesta asti ollut edes yksi turvallinen ja läheinen ihminen - joka ei aina ole voinut olla vanhemmat tai toinen heistä, isä, äiti, se on voinut olla hyvin joku muu turvallinen ihminen.
Hiljainen viikko kertoo meille Jumalasta, Jeesuksesta, joka tulee keskelle ihmisen elämän vaikeimpia vaiheita, kipua, kärsimystä ja kuolemaa.
Raamattu kertoo meille rehellisesti ja 'rosoisesti' ihmisen kivusta ja kärsimyksistä elämänvaiheissaan. Psalmeissa kerrotaan, miten ihminen purkaa kipunsa, katkeruutensa Jumalalle valittaen epätoivoisena, että olisi ollut parempi, ettei ihminen olisi edes syntynyt tähän elämään... Jumala ottaa vastaan meidän kipumme ja jopa syytöksetkin elämänkohtaloistamme. Jumala ei siitä kaadu, vaan Hän kohtaa meidät näissä. 
Me emme ole siis yksin vaikeimmassakaan elämänkohtalossa. Hiljainen viikko kertoo siitä, miten Jeesus jakaa nämä kaikki raskaimmatkin asiat ja kulkee niissä meidän kanssamme ja vierellämme.
Raamattu kertoo tästä kaikesta hyvin rehellisesti ja konkreettisesti. Jeesus ei esittänyt mitään 'kärsimysnäytelmää', vaan hänet todella teloitettiin roomalaisen vallanpitäjän toimesta ristiinnaulitsemalla, mutta hän nousi kuolleista - sovitti meidän syntimme ja avasi meille tien iankaikkiseen elämään.

Siksi meillä on myös toivo ja ilo ja rohkeus elämää varten. Anna-Mari Kaskinen on pukenut nämä ajatukset runon säkeisiin, jotka olivat puheen lopussa:

Seuraava kokoontuminen on ma 12.5. klo 13-15. Aiheena luonnon herääminen uuteen kasvukauteen.
Silloin voi tuoda kukkien ja kasvien taimia vaihtoon.
Tiedustelut Keravan ryhmän toiminnasta Lea Heino p. 0400-651852 tai s-posti lea.heino3(at)pp.inet.fi   .